Afrikkalaisia rytmejä ja päänvaivaa

Opiskelujuttuja varten kävin lainaamassa kirjastosta pari levyä afrikkalaista musiikkia. Niitä tässä kuuntelen ja mietin, että mikä parhaiten sopisi tuohon kyseessä olevaan tehtävään.

Ärsyttää, kun tulee projektia projektin perään. Nytkin kolme projektia menossa päälekkäin. Välillä tuntuu, että menee ihan sekaisin, mikä juttu kuului mihinkin etc. Samalla aprikoin päätäni puhki, mitä tehdä yllättävän kahvikutsun kanssa..

Exä otti taas yhteyttä. Ehdotti että tavattaisiin huomenna kahvin äärellä. Ihan muuten vaan ja huolettomasti.

Miksi mä en oikeen usko tota kohtaa "ihan muuten vaan", jotenkin mietityttää että miksi nyt yhtäkkiä kiinnostaa olla ystäviä. Molemmat kuitenkin tahoillamme ollaan parisuhteissa. En tiedä menenkö. Toisaalta haluaisin, hän kuitenkin on(tai oli kun hänet tunsin) mukava ihminen ja meillä on (oli) paljon juteltavaa kaikenlaisesta ja hauskaakin. Toisaalta mietityttää, kuinka meidän kumppanit suhtautuu tähän? Itse ainakin haluaisin olla rehellinen ja sanoa kenen kanssa olen menossa kahville, jos nyt siis olen, kun yleensäkin aina kerron, vaikkei Avokki sitä vaadikaan. Mietityttää myös, että onko Exällä ihan puhtaat jauhot pussissa kun noin yhtäkkisesti ottaa yhteyttä pitkän hiljaiselon jälkeen. Äh..

Kannattaako mun mennä? Siitä voi seurata hyvää, mutta myös jotain huonoakin. Mitä jos sitä janottaa vanha suola? Apua. Ehkä mä vaan jossittelen liikaa, ehkä pitäis vaan antaa mennä ja tutustua uudestaan, tällä kertaa ihan ystävinä?

Nyt vähän kahvia koneeseen ja  pulkkamäkeen! :)